Noita legendoja on
Kirjoittanut: Idonea
Tämä on jo lähes vitsi että kirjoitan -pohtia ja ajatella on ok, mutta että kehtaa edes kirjoittaa.
Hohhoijaa. Aikanaan työpaikalla pidettiin monen työpisteen kokoontuminen, väki pukeutui siistin itsevarmoihin rooliasuihinsa ja asteli arvokkaan ammatillisesti suureen auditorioon, nyökytteli ja hymyili, lausui teräviä kommentteja ja antoi kritiikkiä.
Väliajalla sitten kokoonnuttiin pöytiin keskustelemaan epävirallisesti ja mitä tapahtui. Jokainen etsi arvostusta ja hyväksymistä toisesta ja miten: kalenterit avattiin ja vertailtiin kuinka vähän vapaa-aikaa itsekullakin on! Mitä täydempi kalenteri sitä arvostutempi heppu, yksinkertainen juttu!
Kun tapaan tosen noidan virallisen epävirallisesti tulee asetelma (myöntääkö kukaan?). Kysellään niitä näitä, kuinka pitkään olet..missä olet...miten olet...jne. Mutta klassikkojen klassikko on tämä: mun äitikin on noita ja isoäiti ja sen siskot ja äidit ja naapurin täti jne jnejne... Jos toisella ei ole siihen mitään sanottavaa niin tulee vähän epävarma olo. Olenko noita ollenkaan? Hmm...olen kuullut että noidaksi voi vain syntyä..mutta kuka synnyttää, vai miten se on?
Legendoja on jopa näiden meidän kaikkien tuntemien suurnaisten (mm Doreen V.) ja miesten (Raymond.B) elämäntarinoissa. Noituuden supervaltioissa sekä Englannissa että USAssa, mutta myös Italiassa, maissa joissa noituus on elänyt vuosikymmeniä voi jo oikeasti elää noitia monessa sukupolvessa jopa yhden covenin sisällä ja sehän on synnyttänyt painotuksia siitä että noidaksi pitäisi oikein synnyttää ja vielä oikeaan aikaan vuodesta...siinä sitä miettimistä joka emännälle -vai onko tämä kaukaa haettu.
Syntymästä on kysymys jokaisessa uudessa asiassa. Ystäväni toisella puolella maailmaa sanoo usein että hänen kehittämänsä uusi terapiamuoto (logoart) on vielä niin vauva ettei se osaa kävellä ilman häntä ja niitä ihmisiä jotka uskovat siihen. Kun noituus tulee lähellä, alkaa kiinnostaa ei se kysele oletko syntynyt rikkaaksi vai köyhäksi, noidasta vai papista. Se syntyy jos on syntyäkseen, meissä jokaisessa se on syntynyt ja olemme vastanneet siihen, kiinnostuneet, etsineet tietoa, kyselleet ja kyseenalaistaneet, oppineet ja erehtyneet. Ihanaksi sen tekee se ettei se pakota, tekemällä tehtynä ei siitä tule mitään, se antaa tilaa -syntyä.
Mutta kaikesta huolimatta ihminen ei muutu, kun seuraavan kerran jälleen olen siinä keskustelussa minulla on ässä hihassa; olen noita, syntynyt noidasta ja isoäitini oli noita ja kolme tätiäni myös sekä tyttäreni (hihihihiiii...kuka sitäkään enää uskoo!)
Huom. Tämä merkintä on sivustomme käyttäjiemme lisäämä. Sisältö voi olla virheellistä, vanhentunutta tai puutteellista. Tarkista tiedot ennen käyttöä.